Mervi Autti - Vuotoksen rakennettu todellisuus

Mervi Autti - Vuotoksen rakennettu todellisuus

Pro gradu -tutkielma, 122 sivua
Sosiaaliantropologia, Oulun yliopisto
Huhtikuu 1996

Tiivistelmä

Tarkastelen tutkielmassani suunnitellun Vuotoksen altaan vaikutuspiirissä olevan kunnan, Pelkosenniemen, asukkaiden tuntoja suhteessa Vuotoksen allasprosessiin.Lähtökohtana minulla on Pelkosenniemen kokeminen "maailman keskuksena", johon liittyy paikallisen asiantuntijuuden ja kokemuksen noteeraaminen Dorothy Smithin naisnäkökulmateoriaa soveltaen. Diskurssianalyyttisen kehyksen kautta kysyn kuinka paikalliset ihmiset "tuottavat Vuotoksen". Näen Vuotoksen altaan sosiaalisena konstruktiona, ja tutkin siitä tuotettua kielellistä todellisuutta.

Analyysini perustuu haastatteluista tulkitsemiini ydinteemoihin. Niiden pohjalta löysin tutkielmieni painopisteen, joka on suhde maahan. Tarkastelen miten Vuotoksen altaan vastustajat ja rakentamisen kannattajat tuottavat maa-puhetta ja miten puheet kiinittyvät erilaisiin diskursiivisiin kenttiin.

Maa-puhetta tuotettiin voimakkaasti suhteessa menneisyyteen, jonka tulkitsen asumisen oikeuden ja elämäntavan puolustamisen perusteluksi ristiriitoja aiheuttavassa Vuotos-prosessissa. Suhde maahan - maanomistaminen, sen myyminen jne. - myös määrittää ihmisiä toisilleen. Luontoa ja eritoten luonnon tuhoutumista monella tavoin: luonto ja luonnokäyttö kuuluu pelkosenniemeläisen elämäntapaan. Kyse ei ole kuitenkaan "luonnonsuojelusta", vaan suhde luontoon painottuu tekemiseen ja kokemukseen, asiantuntijuuteen luonnosta ja luonnonkäytöstä.

Sisällytän "Vuotoksen" myös maailmanlaajuiseen keskusteluun kehityksestä ja sen suunnista. Vuotoksen allashanke määrittyy diskurssikamppailuna, jossa rakentajadiskurssi liittyy yleiseen kehitysdiskurssiin. Sen juuret ovat utilismissa, luonnon hyötykäytössä. Vastustajadiskurssi kiinnittyy luontosuhteeseen, jolle ei löydy selkeää ilmaisua. Puuttuvat sanat ja käsitteet ovat välitilan merkki. En näe Vuotosta pelkästään ympäristökonfliktina, vaan se sijoittuu laajemman arvokonfliktin törmäyskohtaan/kohdaksi.

Huolimatta siitä, että Vuotoksen allas edelleenkin on vain suunnitelma, on diskursiivisesti tuotette Vuotos todellisuutta. "Vuotoksen rakentamisen todellisuus" on rikkonut yhteisöä konkreettisesti poismuuton muodossa ja myös sisältä päin kahtiajakoa aihetuttavana.

Sisältö

1. Johdanto
1.1 Tutkimusongelma
1.2 Tutkimuksen rakenne

2. Pelkosenniemi
2.1 Fyysinen kuvaus - jokia, metsiä, soita ja Pyhätunturi
2.2 Historiaa aikojen alusta suureen murrokseen
2.3 Väki vähenee - kehityssuuntia
2.4 Vuonna 1994

3. Historiallinen konflikti
3.1 Konfliktin paikka
3.2 Vaihtuvat asemat

4. Aikaisempia tutkimuksia
4.1 Vesistörakentamistutkimuksesta
4.2 Vuotos - Suomen tutkituin vesistörakentamishanke
4.2.1. Kannattavuus, työllisyys, ympäristö
4.2.2. Yhteiskuntatieteellisiä tutkimuksia
4.3 Yhteenveto

5. Tutkimuksen lähtökohdat
5.1 Kokemuksesta tiedon perustana
5.2 Aineiston keruu
5.2.1. Kenttätyö ja haastattelut
5.2.2. Kyselyt ja kirjoitelmat
5.3. Tutkielman lähtökohdat - diskurssianalyysi kehityksenä
5.3.1. Diskurssit ja niiden hegemonisoituminen
5.3.2. Faktuaalistamisstrategiat
5.3.3. Ydinteemat

6. Maa
6.1 Maahan juurtuneet
6.1.1. Maanomistaminen määrittää ihmisiä
6.1.2. "Ei sitä vissiin ole sen verran laumasielu"
6.2. Maan menetys
6.2.1. "Nythän se on historia näyttäny"
6.2.2. "Ei ensimmäistä kalaa, ei sitä haukiriepuakaan"
6.2.3. "Vuotosmiljonäärit"
6.2.4. "Jotain turvaa, jotain varmaa"
6.3. "Oikeaa" luonnosuojelua

7. Kehityksen eri kuvat

8. Johtopäätökset

Lähteet

Liitteet