Näin taisteli kotirintama

Näin taisteli kotirintama - Muistoja Lapin sotavuosilta 1939-1945

Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlavuonna
Lapin liitto
Toim. Arrela, Veli ja Rännäli, Erkki
368 sivua
ISBN: 951-96337-0-7
Rovaniemi 1991 - Oy Sevenprint Ltd

Johdanto

Kotirintaman elämää on kirjallisuudessa yleensä käsitelty melko vähän, ja varsinkin Lapin osalta tämä kirja on ensimmäinen todellisuuspohjainen kokoomateos.

Sotahistorioitsija Arvo Korhonen kertoo kirjassaan Viisi sodan vuotta, että 1.8.1944 puolustusministeriömme palveluksessa oli 528238 miestä. Tämän lisäksi työjoukoissa oli 18986 miestä ja is-joukoissa 25500 miestä. Armeijan eri tehtävissä palveli lisäksi 40554 naista. Tämän mukaan palveluksessa oli kaikkiaan 613278 henkilöä, eli 15,4% maan koko väkiluvusta. Vastaavaan osuuteen ei yltänyt yksikään muu sotaa käynyt valtio, joten Suomen osalta voidaan puhua totaalisesta mobilisaatiosta.

Lapin läänissä oli vuoden 1940 lopussa kirjoilla 143679 asukasta, joista läsnäolevia oli 137017. Näistä alle 17-vuotiaita oli 57400 eli peräti 42%. Samaan aikaan Lapissa oli noin 220000 saksalaista sotilasta. Edellä mainitut luvut osoittavat selvästi miten vähäisillä resursseilla ja määrällisesti ja laadullisesti kotirintama joutui toimimaan.

 

Valtioneuvosto hyväksyi lain kansanhuoltoministeriön perustamisesta 20.9.1939. sEn seurauksena oli samanaikaisesti käytössä jopa 51 erilaista ostokorttia. Toimintansa aikanakansanhuoltoministeriö joutui painattamaan 162 erilaista ostokorttia, joiden yhteinen painosmäärä oli 778 miljoonaa kappaletta.

 

Kortteja joutui pääasiallisesti käyttämään perheiden naisväki miesten ollessa sotahommissa, joten on ymmärrettävää, että naisväen kekseliäisyys joutui kovalle koetukselle, kun kaiken puutteen keskellä yritettiin löytää korvaavia vaihtoehtoja.

Tämän kirjan tarkoituksena on antaa selke kuva elämästä kotirintamalla muistoksi jälkeentuleville sellaiseten ihmisten kertomana, jotka ovat sen ajan itse eläneet.

Eräs yhdysvaltalainen lehti kirjoitti vuonna 1947 palstoillaan, ettei kannata olla niin pieni maa kuin Suomi. Tällaisiin lausumiin on historiamme useasti antanut aihetta, mutta yhteisin ponnistuksin on tähän saakka selvitty. Tämän kirjan lukemisen jälkeen toivottavasti voidaan tuntea yhä voimakkaampaa luottamusta tulevaisuuteen.

Torniossa, lokakuun 1. päivä 1991
V. Arrela

Sisällysluettelo

Johdanto
Maakuntaliiton alkusana

Palkitut kirjoitukset
Alm Jouko: Pikkumiehenä kotirintamalla
Ekdahl Fredrik: Muistelmia sota-ajan vankisavotoista
Heikkilä Alli: Ankea syksy 1939
Hoikka Aune: Ikkunoissa Molotovin verhot
Komulainen Irma: Raskas viesti saapui
Koskela Tyyne: Syksystä-jouluun v. 1943
Edessä vaikeat ajat
Leinonen Ilta: "Kato, lintu lentää"
Peura Tauno: Muistoja kotirintamalta Ounasjoella sotavuosina 1941-42
lomailevan rintamasotilaan kokemana
Rasmussen Soile: Saksalaiset Rovaniemelle
Savukoski Rauni: Unohtumaton heinäntekoreissu

Hyväksytyt kilpailukirjoitukset
Ala Saimi: Kahvilla kielikin laulaa
Alakallaanvaara Kyllikki: Mukaan viiden päivän eväs
Björkman Osmo: Heinän haussa
Dannberg Eino: Paljon ammuksia maastossa
Einiö Jenni: Määrättynä väylänvarteen
Enbuska Hanna-Leena: Vanki talossa
Erkkilä Pekka: Heinäpellolla tykkien jyskeessä
Hakala Antti: Sota toi mielen ahdistuksen
Halttunen Maila: Syyssota Kemissä 1944
Hannula Timo: Vakoojan palkkalaisena
Harjumaa Pentti: Kuusikkoon piiloon
Harjunen Enja: Työtä ympäri vuorokauden
Heikkinen Olavi: Vankileirin naapurissa
Hietajärvi Liisa: Sotamuistoni mummolassa
Huhtaniska Vappu: Olin sota-ajan nuori
Hynynen Leo: Poikamaista sotaa
Härkönen Esko: Nauriinmyynnissä saksalaisille
Isola Maria: Oli silloinkin hauskaa
Jekkonen Valentin: Saksalaisten töissä
Joona Inkeri: Työt jäivät naisille
Jumisko Toivo: Elettiin uutispimennossa
Järvelin Paavo: Vihollisen limpun kimpussa Karihaarassa 1944
Kangas Saara: Äiti pelottaa minua
Kariniemi Regina: Rovaniemen kohtalonvuodet 1939-1944
Talkookesä 1942
Kariniemi Siiri: Hiilityö likaista
Karpeeki Kyllikki: Hevosenottolautakunnan sihteerin muisteloita
Kastelli Eino: Vartiomiehenä Rovaniemellä 1944
Kaulanen Aatos: Kyläkokoukset puhelintalossa
Kejonen Martti: Kuollutta hakemassa halkometsään
Kela Eino: Sotilaaksi harjoittelemassa
Kellokumpu Kaarlo: Hengenmeno lähellä
Kemppainen Kalle: Varusteet paloivat talon mukana
Keränen Kalle: Minun jatkosotani
Keränen Lyyli: Veljeä tunnistamassa
Kivilahti Ilta: Lasta päästämässä
Koitila Arttu A.: …-jaa että mitäkö sota
Komulainen Irma: Monena on oltava
Korhonen Ahti: Talkoomarssi
Korrensalo Kaino: Sahanterä katkesi
Koski Fanny: Painajaismainen syksy
Kotka Annikki: Kotirintamaelämä ei ollut herkkua
Kuivalainen Katri: Hyvinhän se kotirintama
Kähkönen Erkki: Rahat meni "jopparin" taskuun
Lakkapää Aino: Lappu kaulassa evakkolapseksi
Lampela Esa: Naiset miesten töissä
Latva Raili: Lentokoneita Säreistön yllä
Latvala Johanna: Sotilaat pääsivät karkuun
Lehto Mirjami: Vankikarkuri
Leinonen Alpo: Lähettinä Hirvaalla
Liukkonen Laila: Rovaniemen pommitukset talvisodassa
Lukkarila Aino: Pikkupiikana naapurissa
Lunki Anneli: Saksalaisia pakoon
Luokkala Elma: Hevosen varsomista auttamassa
Lustig Oiva: Päivääkään en vaihtaisi pois
Lydén Hilkka: "On muistoja, joita ei vie aika ei yö"
Manninen Toivo: Kivi-silta. Museosilta
Martikainen Kaarina: Vartiopaikka Tsarmitunturissa
Mattila Jouko: Ketä oletta!
Misikangas Marjo: Kylmässä riihessä yötä
Misikangas Sisko: Yksi päivä
Moilanen Ahti: Sotapuita solimassa
Niemelä Gunvor: Halkouuniin piiloon
Niemelä Hilja: Eräs karmea muisto
Niemi Elli: Jäi nuori morsian
Niskanen Kristiina: Mitä löysin kirjeistä
Niskanen Leena: Lamauttava kirje
Nordberg Kosti: Lampaan voilla konjakkia
Närhilä Siiri: Puikot heiluivat ahkerasti
Patjas Laila: Konttisen lasten evakkoharjoitus
Pekkala Veikko S.: Kirkonkelloilla ilmahälytys
Saunatodistuskin tarvittiin
Peura Aino: Suolista saippuaa
Postila Ali: Talvisodan aika Sodankylässä
Puhakka Kerttu: Karamellipönttö kirnuna
Puikko Sonja: Pommifosforia tossunpohjissa
Putaansuu Elli: Taakankantajat
Raasakka Toimi: Sellua hevosille
Tuskien tie
Raekallio Urho: Äkkilähtö Petsamosta
Rajala Helga: Sankarihautajaiset
Uittomiehet kuiville
Rantamaa Kaarina: Kellarissa suojassa
Ruotsala Helmi: Porolla ajaen maantiellä
Saamelaisperinteen kurssi: Maarita Näkkäläjärven sota-aikamuistoja
Tavarat kätkettiin metsään
Porolla miehet vapaaksi
Sarajärvi Sisko Mari: Näytin Jumalalle nyrkkiä
Sarvikas Aino: Sota on paha
Satta Pirkko: Lakanat päässä hangessa
Seppälä Lauri: Pyssymiehet ympärillä
Soutukorva Martti: Elintarvikehuolto
Suominen Eila: Molotofin ilma
Suopajärvi Sulo: Niesin kotirintamaelämää
Syväniemi Vappu: Pieni kylä korvessa
Tervasmäki Elvi: Venäläinen partio pirttiin
Tolonen Siviä: Sokeri ja kahvi inventoitava
Toratti Bertta: Unmet enteilivät pahinta
Turpeenniemi Veli: Mikä se sota on?
Törmänen Pentti: Kotini pimesmääräyksistä
Töyräs Olavi: Desantti
Siltavartija
Vaattovaara Arvo: Vankileiri Raanujärven Ylipäässä
Viitala Sauli: Oliko pakko lähteä!
Vuollo Martti: Talkookeräys
Vuontisjärvi Kerttu: Kemin taistelu 1944
Yliriesto Martta: Sota kasvatti sisua
Ylisirniö Seppo: Desanttien aikaan
Ylitalo Sirkka: Kahvi oli monelle kipeä asia

Haastattelut
Aarrevaara Antti ja Kolosalmi Pekka: Hevonen jäi vapaaksi
Eerola Timo: Piemä lokakuun ilta
Hakala Hanna Liisa: Lottana seitsemäntoista vuotiaana
Juopperi Anu: Kolme desanttia metsässä
Karkiala Johanna: Venäläiset pöllinteossa
Kokko Heidi: Vanhempien apuna
Kokko Henri: Opettajana Kittilässä
Kumpula Satu: Koulu loppui - evakot tilalle
Kurkinen Eija: Kotiosoite unohtui
Mikkonen Teemu: Särkiä myymässä
Parviainen Miia: Ennen evakkoon lähtöä
Piipponen Heikki: Taka-akseliksi pölli
Rantatalo Birgit: Metsästys ja kalastus sota-aikana
Räsänen Veli-Pekka: Paketit avattiin ja tutkittiin
Saarinen Marita: Pellolle kylvettiin pommeja
Tapio Sari: Ampuivat omia vankejaan
Tekoniemi Mikko: Hevonen Pöyliöjärven jäissä
Ylitalo Petri: Ruununraakit töissä
Yritys Petri: Talinia tapellaan