Tyyne Martikainen - Lapin naiset, elämäntaitajina

Martikainen, Tyyne - Lapin naiset, elämäntaitajina

Naiskuvia
288 sivua
ISBN: 952-91-2907-6
Värisuora Oy - Kemi 2001

Takakannen teksti

Tyyne Martikainen (o.s.) Kuosku, s. 1931 Savukoskella, valmistui sairaanhoitaja-terveyssisareksi Porista 1954, suoritti myöhemmin valtiotieteen maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa sekä terveystietedien lisensiaatin tutkinnon Kuopion yliopistossa. Hän on työskennellyt terveydenhuollon alueella hallinnossa ja toimittajana. Hän jäi 1995 eläkkeelle sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastajan virasta.

Tyyne Martikainen kirjoittaa rajan pinnassa eläneiden äitien ja lasten vaietuista kokemuksista sodan kurimuksessa. Hän on kiinnostunut sodan oikeuskysymyksistä siviilien näkökulmasta. Vuoden 1998 kesällä ilmestyi hänenneuvostopartisaanien siviileihin kohdistuneista iskuista sotarikoskeskustelun avannut kirjansa "Neuvostoliiton partisaanien iskut siviilikyliin 1941-44". Vuoden 2000 syksyllä ilmestyneessä kirjassaan "Talvisodan evakot ja siviilisotavangit" hän on kirjoittanut evakuoitumisesta lähtökohtanaan omat kokemuksensa sekä dokumentoinut rajan taakse kuljetettujen siviilien vaiettuja sotavankeus- ja Suomeen paluun jälkeisiä kokemuksia ja muistoja. Siviilien joutuminen sotavangeiksi on sotahistoriassa kuitattu ohimenevillä maininnoilla.

Uudessa kirjassaan Tyyne Martikainen haastattelee itäisen Lapin naisia. Hän näkee nämä Suursodankylän ja perinteisen Kemin-Sompion naiset elämäntaitajina, selviytyjinä. Naiset kertovat sodan koettelemuksista, evakuoitumisesta lastensa kanssa, lehmien kuljetuksista, palamisesta hävitetylle kotiseudulle, jälleenrakentamisesta, elämästä vaativan luonnon keskellä, vanhoista tavoista, lastensa kasvattamisesta ja kouluttamisesta. Itäisen Lapin perinteinen kyläkulttuuri mukautuu muuttuvaan aikaan. Nuoret lähtivät työn perässä aikanaan Ruotsiin, nyt muualle Suomeen. Karja hävitetään. Kylät tyhjenevät. Palvelut vähenevät. Miten käy poronhoidolle. Epävarmuus vallitsee. Kaihomieli, kaipaus ja keväinen käenkukunta jäävät. Kirjan kuvitus tuo esiin rajaseudun perinnettä ja elämäntapaa.

Sisältöluettelo

Saatteeksi
Akkojen akka - Joulupukin muori
Mennyttä aikaa
Lapin naiset elämntaitajina
Muistoja Sompiosta
Ritva Hannuniemi-Pulska
Vuotson porokylän saamelaiset
Inkeri Alariesto, Annikki Peltovuoma ja Kaarina Kyrö
Tuula-Maija Magga-Hetta
"Kätilönä pappina ja vaikka minä"
Elina Salminen liikenaine ja suurperheen äiti
Paarmanin Akselin kertomaa
Mökin muija Nuulasen Miina
Maria Kristiina Tuovinen, mummi
Nanna mummi
Annikki Maijala maatilan emäntä ja lampuri
"Tohtori Pouttu", hieroja, kuppari, lapsenpäästäjä
Tyyne Pouttu, Katrin miniä, Nousunkylän tyttö
Elina Oinonen, kunnankätilö
Kristiina Savukoski, herralan emäntä
Aili Kilpelä, emäntä ja suurperheen äiti
Mandi Kirjonen, Martinkylästä
Maria Susanna Junttila
Maria Susanna Marjala
Hellin Kuokkanen hevosena jos rekenä
Alma Kustaava Ylilokka
Lokan Mandi
Hilma Kustaava, Antti Lokan äiti
Ebba Martin, kuissuvanto
Aino Sigrid Pääkkö, Jukolan emäntä
Maria Vitikka ja Hilda Lokka
Martta Ruha o.s. Vitikka, partisaanihyökkäyksestä pelastunut
Savotan Sanni, Sanni Käyrämö
Elina Kuosku, Savotan kokki ja "vanhapiika"
Alma Maijala, orpotytöstä emännäksi
Äitini Anna-Liisa, tätini Korvan Tilma ja pyhäkoulun opettajat Tilda Marja ja Kaisa Kenttämaa
Helvi Karhu
Liisa Annikki Tolppanen, Akanvirran akka
Eeva Liisa Lantto
Suoma Katariina Laiho
Taimi Johanna Keto-Tokoi
Elma Kivioja
Jenni Mäkitalo, kersilö
Kerttu Tellervo Talvensaari, maatalon emäntä
Hilma Kilpimaa, erämaatalon emäntä Viitarannalta
Aino Kilpimaa, satavuotias
Urpo Suokanerva Nousunkylästä
Halosista Nousun kautta Kuoksuiksi
Tyyne Kuosku, Kenttä-Tyyne, emäntä ja taidemaalari
Aino Amanda Pelkonen
Taina Pelkonen
Toini Annikki Kantola
Tilma Oinas, emäntä ja liikenainen
Esteri Hulkko, sairaanhoitaja ja perheenäiti
Tekla Ollila, pienviljelijän emäntä Aapajärveltä
Anna-Liisa Alatalo
Hanna Jokela, kansanpukujen kehittelijä
Anna Kustaava Hihnavaara, Heikkilän emäntä Martilta
Luiron Karkon Elina-mummi
Milda Kantola o.s. Kilpimaa
Senia Välitalo ja Esteri Suopanki Kuoskusta Luirolle
Nivalan Elsa Savukoskelta, emäntä ja matkailijayrittäjä
Elon Hilda
Takalan naiset äidistä tyttäriin ja miniään
Liisa Takala, miniä
Inkeri Kuosku, runoilija
Eine Yliaska, opettaja ja kirjailija
Helena Junttila, Lapin mystisyyden kuvaaja
Huhtala Enna, Lisma
Valle Tyyne Maria, Vuotoksen takana
Kaarina Kumpula, Sodankylä
Leena Pyhäjärvi
Jeesiön sitkeä emäntä, Viena Mikkola
Kerttu Matilda Seppälä
Venäjän maalta ja lehmien perässä
Serafina Koivuperä
Norberg Elma Katariina
Liisa Talvensaari, kanslisti
Mummina Elina Holopainen, lottajohtaja
Toini Kuosku, lapsena maailmalle
Emäntä Anna Auroora Pulju
Sellaisia he olivat
Lopuksi
- Eräitä sanoja ja ilmauksia
- Lähdekirjallisuus
- Halosesta Nousun kautta Kuoskuksi
- Sisältö